It's been a while!

Hello there!

STILL ALIVE!

More than 10 months has passed by. Wow. Time here really flies. Anyways, I'm in that point again that I feel like writing a blog, maybe it's just this one post, or maybe for longer time, WHO KNOWS.

Location at this moment is my 2nd home, Perhentian Kecil island on the east coast in Malaysia, where I've been working and living for these last three months. Some of my friends remember that I was here last year as well, working in a restaurant. This year I'm working here as a divemaster which became my master plan last year when I did my PADI Open water course on this island :)

Okay, so what has happened in these 10 months I'll quickly go through all important things and stuff
;)

After I had the most miserable time in Cambodia I was about to fly back home, but luckily I didn't. I went back to my favorite island in Thailand, KOH TAO, where I reunited with people I had met during my travels and had great time diving, partying and just exploring the island.

And, I took my first tattoo which says; Home is where your heart is. Actually got the idea when I was listening a song: Gabrielle Aplin - Home 

Tattoo just reminds me that I don't have to be in my home country to call where I live as home. Where ever I go and stay I can call that my home, temporary home ;) Tattoo - which reminds me of my travels for the rest of the life :)

I met this nice swedish guy Andreas who I spent lot of time with on the island and later also in Indonesia :)

Finally went to Koh Phangan and had my first Full Moon Party experience!  There were thousands of people partying on the beach. Went to the party as a big group and in a few minutes I was alone, but that didn't stop me having fun. I did expect a lot more than what it was. I could do it again but wouldn't travel there just because of that.

After Thailand I had one week to spend in Malaysia before my flight to Philippines, so I went to Langkawi, again. Gave another chance cause last time didn't really like it, probably because it was bad weather and my phone got stolen. This time, I actually really enjoyed being there and it was amazing weather the whole week when I was there. I also met some familiar faces and ofc new faces! Here is a picture from a coffee shop where I spent 5 days just making bracelets and learning new ways to make them with a Finnish girl Hanna.

When it was time to leave Langkawi, I didn't really think about it that much.. Of course it was a Chinese new year and all the bus tickets were fully booked for the next 4 days or so. I started to have a slight panic attack cause I really had to be in Kuala Lumpur the next day to catch up my flight to Philippines where I was supposed to meet up my friend Cindy who came there all the way from Finland. In the end I found a place which sold me the 'last' ticket to the bus. Well, this was only a beginning.. I had a taxi ride organized to the Jetty which came like 30 minutes late. Then we got stuck in a traffic jam and I thought I missed the ferry. Well in the end the ferry was delayed for an hour and I counted that I would still make it to my bus if everything goes well.. WELL of course nothing went well.. Just when we the ferry was arriving to Kuala Perlis where my bus was waiting it got some problems..  We waited for 2 hours in the ferry and I knew that I missed my bus. I was desperate. Luckily I met the nicest gay couple ever who were calling to the bus companies and terminals to let them know that I was on my way to the bus. Well, the numbers didn't work, but they offered to gave me a ride to Kuala Lumpur the next day which was 8 hours away from Kuala Perlis! I was so happy! When we finally got to the ferry terminal, one of their mom was waiting for us and took my hand and said: FOLLOW ME! We ran together with all my massive bags to the bus terminal just to see if they had any buses to KL and luckily MY BUS was still there, waiting for ONLY ME! The gay couple, their mom and me were all jumping and hugging each other. I felt like I was the happiest and luckiest girl in the world when I sat down in the bus. PHILIPPINES HERE I COME!

Some breathtaking (and not so breathtaking) pictures from Philippines.

Fiesta on Siquijor island

Beautiful beach in Moalboal, Cebu, Philippines

Moalboal, Cebu, Philippines

Moalboal, Cebu, Philippines

Apo Island, Philippines

Siquijor island, Philippines

Siquijor island, Philippines

The most beautiful sunrise I've ever seen on Malapascua, Philippines

Manta Ray, Malapascua, Philippines

The beach on Malapascua, Philippines

Extra Strong Red Horse Beer, Malapascua, Philippines

Fiesta on Malapascua, Philippines

Diving in Apo Island, Philippines

Siquijor, Philippines

I finally met my lovely friend Cindy from home and we traveled together in Philippines for three weeks. We started from Cebu island, visited Moalboal, went to Dumaguete, Siquijor, Bohol and last but not the least to Malapascua. Philippines is probably the most beautiful country, surrounded by the  crystal clear sea, with its amazing local people who speak perfect english and aren't trying to rip you off. Only minus thing is the food which is mostly just fast food restaurants, McDonalds and Jollibee, which is their own local fast-food chain. I did a lot of diving which was great. Good visibility, nice reefs and some new marine life I haven't seen before. Saw my first Ghost pipefish, frogfish, thresher shark and a manta ray! Not bad at all :) And prices are affordable! Good thing is that there's not that many tourists and backpackers yet. We visited beautiful waterfalls and beaches where were no people at all. Bad thing about not having that many backpackers around yet is to find a cheap place to stay, but I guess this won't be like this for too long. Overall Philippines is really cheap country, especially traveling there doesn't cost anything! Definitely going back some day! 

After Philippines we flew to KL with Cindy only for one day to catch our flight to BALI.

We spent some time in Bali and continued to the Gili Islands. 

My plan was to start my divemaster training on Gili Trawangan and so I did. I chose Gili Divers because I knew the manager there, he taught me my Advanced course and I had heard that Gili Divers is great place to do it. It was so much fun. Diving everyday, partying and learning new things. I also noticed that I lost weight during my DMT without even doing anything special! That was great. 

To become a divemaster you need to have at least 40 logged dives and Open water, Advaced, EFR and Rescue courses done. Depending on the place where you do it the course costs around 1200 dollars including everything. Don't forget the unlimited diving. I did around 100 dives during my divemaster training. You can do it fastest in 4 weeks up to 8 weeks or longer. 

The course consists of some theory lessons, assisting courses and fun dives, selling, working in the shop, swim tests, underwater skills, guiding and the final exam.

Here is an awesome video of our divemaster training (hopefully it works): FLOWAVE FILMS

In the end of the course, some diveshops organize a snorkel test ( the final test ) for you. This is not official but many places do it.  It means that you usually wear something stupid or funny. You have to play some games and drink shots and in the end there's a blind folded mask and  a snorkel you have to wear and someone poors around liter alcohol through it and after that you can call yourself a DIVEMASTER ;) Here is some pictures of mine and my friends India's (Aladdin) snorkel test. 

Our new dive site.

Still alive.. another 15 minutes only tho...

After my divemaster training I needed some time off so we went travel around Bali with Andreas. Did some surfing, which isn't my thing.. I nearly drowned :D

Celebrated Easter.

After Indonesia, I traveled back home for three weeks to see my family and friends and renew my insurance and stuff.. It was nice being home but it was also nice to come back. I spent a month in Thailand. Tried to get some work as a divemaster but it was pretty hard cause it was a low season so I decided to go back to Perhentian island where I knew some people and I knew that I have a quite good chance to get a job there.

I got to the island mid June and 30 minutes later I already got a job as a divemaster. Very lucky :) I started the next day and since that I've been nearly diving everyday 3 times a day and earned some good experience. I've learnt so much in these last three months and I have improved my divemaster skills and had some great dives. 

Before getting to this island I applied a job as a divemaster from a Finnish diveshop in Thailand. I got a Skype interview appointment and managed to get a job for the next season as a diving instructor! Which means I have to do my instructor course before that. I signed up for the course which starts in the end of next month in Phuket, Thailand, and i'm so excited, also stressed at the same time. 

But yeah, everyone is very welcome to come diving with me from the beginning of November till late March on Racha Yai (also called Raya Yai) island, south of Phuket, Thailand. 

More information: Raya Divers

Atm I'm out of the water, because I'm suffering of a weird skin infection so this is great time to start studying for my instructor course ( or not ) :D

ANYWAYS I'm happy to tell more if you have any questions! Leave a comment!

I made a video of my travels :) Enjoy!

Cambodia

Tosiaan mun ja Antonin tiet erosivat lopullisesti Ho Chi Minhissä.. Mentiin itseasiassa puolet Vietnamista vähän omia reittejä ja eri ihmisten kanssa. Aina sillon tällön nähtiin toisemme. Anton lensi Vietnamin jälkeen Malesiaan ja mä sitten jatkoin Kambodzaan. Sain Ho Chi Minhistä matkaseurakseni saksalaisen Sanjayn jonka olin jo tuntenut pari viikkoa. Yhdessä lähettiin sitten Phnom Penhiin pääkaupunkiin. 

Heti rajanyliryksen jälkeen pystyi huomaamaan eron Vietnamin ja Kambodzan välillä. Eron huomasi luonnossa, rakennuksissa ja ihmisissä. Kambodzassa huomaa köyhyyden paljon selvemmin kuin Vietnamissa. Phnom Penhissä oli paljon kerjäläisiä varsinkin kerjäläislapsia.. Siellä sai kulkea laukkua halaillen kokoajan..

Käytiin Phnom Penhissä katsomassa Killing fieldsit ja S21 vankila jotka pisti vägän hiljaseksi.. Vain muutama kymmenen vuosi sitten miljoonia kambodzalaisia ja ulkomaalasia lapsia, vauvoja, naisia ja miehiä saivat surmansa erinäisillä keskitysleireillä..

Phnom Penhistä jatkettiin matkaa Siem Reapiin katsomaan kuuluisaa Angkor wat temppeliä. Kaupunki oli söpö ja tunnelmallinen kaikkine jouluvaloineen. Temppelit olivat todella mageita, tosin sain sellasen temppeli yliannostuksen etten haluu nähä enää temppelin temppeliä vähään aikaan.

Siem Reapin jälkeen suunnattiin jouluksi Koh Rongin saarelle, jonne olin jo noin kuukautta aiemmin varannut huoneen, joka oli viisasta sillä saari oli täyteen buukattu kun saavuttiin sinne.

Saari oli oikea paratiisi! Valkoisin hiekka ja kirkkain vesi mitä oon ikinä nähnyt! Tunnelmaa pilasi tosin vähän se että ranta oli rakennettu ihan täyteen bungaloweja sekä ravintoloita sekä joulun takia koko saari oli ihan täynnä ihmisiä.

Mulla oli siellä iso kasa kavereita, lähinnä ihmisiä joihin olin tutustunut Vietnamissa. Ekat kaks päivää meni rannalla maatessa ja nauttiessa. Sitten oli kauan odotetun jouluaaton vuoro. Oltiin Sanjayn kanssa ostettu pari laitesukellusta joululahjaksi itsellemme joten lähettiin aikasin aamusta heti sukeltamaan.. 

Oli kiva sukeltaa pitkästä aikaa, vaikka sukellus ei olekaan maailman parasta siellä. Näkyvyys oli aika surkea. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen aloin voimaan pahoin joka sitten iltaa kohden vain paheni ja kuumekin sitten nousi. Pakotin itteni silti ulos hetkeksi juhlimaan joulua mutta eipä siitä mitään oikein tullut.. Kuume-vatsatauti ei ottanut loppuakseen joten viidennen sairaspäivän jälkeen oli pakko ottaa kamat kantoon ja lähteä Sihanoukvilleen lääkäriin. Sain onnekseni seuraksi kaksi suomalaista tyttöä Stiinan ja Veeran. Stiinaan tututuin viimereissulla Malesiassa ja nyt sattumalta nähtiin uudestaan tuolla saarella. Tytöillä oli sama tauti kun mulla joten lähettii kaikki yhessä lääkäriin. Pari päivää meni ja oltiin kaikki taas terveitä. Uusi vuos vietettiin siellä yhdessä ja seuraavana aamuna tytöt lähti sitten Thaimaahan ja mä jäin sitten ekaa kertaa tällä reissulla ypöyksin.

 Päätinpä vuokraa ittelleni mopon samasta paikasta josta oltiin jo pari kertaa tyttöjen kanssa vuokrattu ja lähteä ajelemaan ympäri Sihanoukvilleä. Ajoin n. 3 kilometriä ja olin tekemässä U-käännöstä. Näin peileistäni että takaata oli tulossa kaksi autoa joten pysähdyin tienlaitaa väistääkseni. Yhtäkkiä toisen auton takaa ajaa mopolla kaksi paikallista about mun ikästä poikaa ihan mun viereen niin että mopot oikeen hipoo toisiaan. Takana oleva poika katsoo mua suoraa silmiin ja nappaa yhtäkkiä mun olkalaukusta kiinni ja alkaa riuhtoo ja nykimään sitä edestakasin ja lähtee ajamaan eteenpäin. Kaadun mopolla ja raahaudun mopon perässä laukusta kiinni pitäen noin 3-4 metriä, kunnes pojat luovuttaa ja jättää mut makaamaan keskelle tietä. En tajunnut yhtään mitä oli just tapahtunut. Nostin mun mopon ja lähdin ajamaan takaisin päin. Puolessa väliä matkaa tajuan tilanteen ja purskahdan itkuun.. Jalkojakin poltti... En tiennyt mitä tekisin tai kelle kertoisin.. Menin takasin hostellilleni ja kerroin tapahtuneesta ja moni sitten kertoi että tapahtunut on täällä aivan arkipäivää eikä kukaan reagoinut siihen sen kummemmin.. 

Loppupäivä menikin sitten vaan toipuessa tapahtuneesta ja Lauraa odottaessa, jonka oli määrä saapua illalla, ja saapuikin. 

Unettoman yön jälkeen aamulla aikasin juoksin katsomaan että onko moponi vielä tallessa, sillä olin kuullut niistäkin kauhutarinoita. Kauhukseni huomasin että se ei ollut siellä mihin sen jätin.. Paniikissa juoksin ympäriinsä ja yritin etsiä sitä lähialueilta. Hostellin omistaja kertoi että välillä poliisi ottaa mopot huostaan ja laittaa ne meidän hostellin vastapäätä olevaan taloon. Talon ikkunasta huomasin että mun mopo onnekseni olikin siellä! Huokasin helpotuksesta. Tuktuk kuski soitti poliisille ja poliisi sitten tuli vähän ajan päästä paikalle. Kielitaitoa poliisilta ei löytynyt yhtään joten tuktuk kuski toimi tulkkina. Hän kerto mulle sitten että poliisisetä haluaa 100 dollaria niin saan mun mopon takasin. Siinä sitten tuli itku ja päätinpä kokeilla näyttelijän lahjojani ja esittää eilen saamiani haavojani ja kerroin että mut on ryöstetty eikä mulla ollut senttiäkään rahaa.. Noh poliisi kylmänä edelleen vaati 100 dollaria.. Tunnin itkeskelyn jälkeen sain neuvoteltua summan kymmeneen dollariin jonka sitten kävin 'lainaamassa' hostellilta ja sain kuin sainki mopon sitten takasin.

Menin palauttamaan mopoa paikkaan josta sen vuokrasin. He tiesivät tilanteesta poliisin kanssa ja päättivät sitten käyttää tilanteen hyödyksi ja väittää että mopo on rikkoutunut ryöstön yhteydessä. Mopossa ei siis ollut naarmun naarmuakaan. Jätkä heilutteli ja ravisteli mopoa ja väitti että se on ihan paskana ja vaati mua maksamaan 100 dollaria että saan mun passin takaisin joka heillä oli panttina.. Siinä sitten raivostuin aluksi ja huusin että en varmana maksa mitään ja ihmettelin kuinka ihmeessä jokaikinen paikallinen yrittää kusettaa multa rahaa! Huutaminenhan ei sitten auttanut yhtään vaan summa vaan kasvoi, nyt he halus että maksan myös 50 dollaria tuktuk kuskille joka soitti poliisin paikalle?!? Siinä sitten tuli paniikki itkut taas ja mietin 

että miten saan mun passin takasin.. Jonkun ajan kuluttua paikan pomo tuli paikalle kovistelemaan mua.. Siinä nöyränä tyttönä yritin pidätellä raivoa ja pyydellä anteeksi aikasempaa käytöstäni.. Loppuen lopuksi he antoivat passini takasin ilman että jouduin maksamaan pennin hyrrää.. Olin maailman onnellisin tyttö! Menin samantien ostamaan bussilipun Thaimaahan samalle illalle. Voi olla etten enää koskaa mene Kambodzaan takasin näiden kokemusten jälkeen.. 

Ekat kolme viikkoa oli aivan mahtavat ja näin taas todella hienoja juttuja! Koh Rong on tähän asti kaunein paikka missä oon koskaan ollut.. Rikollisuus pilaa ton maan. Toivottavasti paikalliset tajuavat pian tekevänsä itselleen hallaa ryöstämällä turisteja.

Nyt oon onnellinen että oon Thaimaassa taas.. Tosin nyt oon kaiken ton tapahtuneen jälkeen vainoharhanen kokoajan ja oon varma että jokainen paikallinen haluaa mulle pahaa tai yrittää huijata mua.. Nään myös ton ryöstötilanteen mun päässä monta kertaa päivässä.. Toivottavasti mun onni kääntyy pian ja unohdan ikävät kokemukset ja alan taas nauttia tästä kaikesta..

Tässä mm. yksi lukuisista hetkistä kun tää reissaaminen ei todellakaan ole vaan ruusuilla tanssimista ja paratiisi rannoilla makaamista.